Wilenius Båtvarv
   Om varvet    Yachtregister    Reparation & underhåll    Varvsservice    Båtuthyrning    Båtförmedling
Pelastetaan Wileniuksen telakka!

Ludwig Wileniuksen vuonna 1932 perustamalla telakalla on – jälleen – edessään kohtalon hetket. Porvoon kaupungin vuokramaalla sijaitsevan telakan vuokrasopimus on näet jälleen kerran katkolla. 28.12.2009 solmittu viimeisin sopimus päättyy jo 30.7.2010.

Wileniuksen telakalla on ainutlaatuinen sija suomalaisessa venehistoriassa, sillä telakalla on rakennettu lukuisia maineikkaita, huippusuunnittelijoiden kynistä lähtöisin olevia veneitä.

Telakan historia

Borgå Båtvarfilla venemestarina ja työnjohtajana työskennellyt Ludwig ”Ludde” Wilenius perusti oman telakan vuonna 1932 ja osti Porvoonjoen varrelta kaksi hallia – ne samat, jotka ovat edelleenkin olemassa alkuperäisillä paikoillaan. Niiden oheen hän rakensi veistämörakennuksen, pajan, kaksi vesillelaskuluiskaa, laitureita sekä mastonosturin. Veistämö oli kaksikerroksinen. Yläkerrassa oli konttori, tilat piirustusten uloslyöntiä varten sekä varastotilaa. Veneet rakennettiin alakerrassa, joka oli yhtenäistä avointa tilaa. veistämössä pystyi rakentamaan samanaikaisesti kahta isoa venettä.

Veistämön maine laatuveneiden rakentajana kiiri nopeasti. Etenkin Wileniuksen veistämät luokkaveneet keräsivät kosolti huomiota. Työ oli ensiluokkaista, ja rungot olivat erityisen kauniita. Vuosien saatossa Wileniuksella rakennettiin muun muassa kolme kasia: Andromeda, Vågspel ja Kathrina. Niiden lisäksi syntyi viitisentoista kutosta ja toista kymmentä 5.5-luokan venettä. Niiden lisäksi Wileniuksella on veistetty muun muassa A- ja C-veneitä, Hai-veneitä, Louhia, salonkiveneitä sekä saaristo-, rannikko- ja meriristeilijöitä. Kaiken kaikkiaan Wileniuksella on nähnyt päivänvalon noin 430 venettä: 40-jalkaisesta meriristeilijästä puolustusvoimille tehtyihin vaneriveneisiin.

Wileniuksen veistämö oli suurimmillaan heti sotien jälkeen, jolloin se työllisti lähes 20 työntekijää. Suurin osa työntekijöistä oli luonnollisesti veneenveistäjiä, mutta lisäksi palkkalistoilla oli oma seppä, lakkaaja ja rikaaja. Veneissä tarvittavat helat tehtiin ja galvanoitiin veistämön omassa pajassa. Kevätkunnostuksen ja vesillelaskun aikaan pestattiin rutkasti lisää tilapäistä työväkeä, pääasiassa paikallisia maalareita...

Wileniuksen telakka tänään

Ludwigin poika Kaj Wilenius otti telakan vetovastuun isänsä kuoltua vuonna 1984. Kaj Wileniuksen aikana telakalla on keskitytty veneiden huolto- ja korjaustöihin sekä talvisäilytykseen. Etusija on ollut ”omilla” veneillä eli sellaisilla, jotka on veistetty Wileniuksella.

Veneiden ylläpito hoituu nykyään pääsääntöisesti ulkopuolisin voimin, kun taas Kaj Wilenius tekee suurimman osan vaativista korjaustöistä. Telakalla on tehty mittavia vesilinjan alaisia korjaustöitä sekä uusittu kansia ja laudoituksia. Kuriositeettina voidaan mainita, että osa 1930-luvulla hankituista koneista ja työkaluista on edelleen käytössä, esimerkiksi kutteri- ja tasohöylä, jyrsin, sirkkeli ja nauhasaha.

Wileniuksen telakan tavoitteena on erikoistua klassisten puuveneiden telakaksi, etenkin purjeveneiden. Nykyisestä venekannasta vain noin viidesosa on tehty muista materiaaleista kuin puusta.

Viime vuosien aikana kumpikin alkuperäisistä säilytyshalleista on kunnostettu. Seinät, katot ja kantavat rakenteet on uusittu. Viime kesänä kunnostettiin nostoluiskat. Wileniuksen telakalla on siis kaikki edellytykset toimia elinkelpoisena, klassisiin veneisiin erikoistuneena telakkana – jos Porvoon kaupunki suo.

Uppoaako Wileniuksen telakka?

Jo 1950-luvulla telakan ja Porvoon kaupungin välille alkoi syntyä kitkaa, sillä kaupunki ei halunnut sitoutua järkevän mittaisiin vuokrasopimuksiin. Ludwig Wileniuksen aikana vuokrasopimukset solmittiin viideksi vuodeksi, välillä vain yhdeksi vuodeksi. Sittemmin vuokra-aika jätettiin avoimeksi, ja sopimus oli voimassa niin kauan, kuin Ludwig Wilenius eli.

Heti Ludwig Wileniuksen kuoleman jälkeen Kaj Wileniukselle ilmoitettiin, että vuokrasopimus päättyy ja että hän voi jatkaa telakan toimintaa muutama sata metriä etelämpänä. Pidemmistä vuokrasopimuksista ei kuitenkaan olisi ollut toivoa, joten Kaj Wilenius jatkoi telakan toimintaa sen alkuperäisellä paikalla – vuoden kerrallaan. Lyhyet vuokrasopimukset vähensivät luonnollisesti Kaj Wileniuksen halukkuutta panostaa telakan kehittämiseen, ja vähitellen telakka rapistui. Ludwig Wileniuksen rakentama veistämörakennus pääsi huonoon kuntoon, joten se purettiin 2008. Paja oli purettu jo 1970-luvulla.

Epävarmuuden aika jatkui 2000-luvulle. Porvoon kaupunki antoi ymmärtää, että Kaj saisi pitää telakkaa, kunnes jäisi eläkkeelle, mutta sen jälkeen toiminta päättyisi. Epävakaa elo jatkui, kunnes Ivar Nordlund osti telakan vuonna 2004 tavoitteenaan pelastaa tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas pala suomalaista veneenveistoperinnettä.

Alueelle tehtiin uusi kaava, jossa puistoalueeksi varattu alue annettiin kuitenkin Wileniuksen telakan käyttöön. Uusi kaava takasi, että telakka voisi jatkaa toimintaansa ja että sen tulevaisuus olisi turvattu. Tuli aika panna paikat kuntoon ja täyttää kaupungin odotukset. Näin onkin tehty, viranomaisten määrittämissä raameissa. Ongelmajätteistä aiheutuneet rakennus- ja muut kiellot ovat hidastaneet suunnitteilla olleita kehittämistoimia. Mutta mikä tärkeintä: telakalla on kaikki edellytykset elää tulevaisuudessakin.

Pelastetaan Wileniuksen telakka!

Hetkellisesti valoisammat tulevaisuudennäkymät ovat jälleen synkemmät. Porvoon kaupungin virkamieskoneiston mukaan telakka on Porvoon paraatipaikalla, ja on siksi joutunut taas suurennuslasin alle. Alue halutaan yleiseksi puistoksi ja Wileniuksen telakasta on tullut tahra, joka halutaan pyyhkiä pois.

Porvoon kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa. Joko se tekee kaavamuutoksen ja poistaa telakalta suojelumerkinnän, minkä jälkeen se voi hakea oikeutta purkaa koko telakka. Vaihtoehtoisesti kaupunki voi kieltäytyä vuokrasopimuksen uusimisesta, mistä onkin viitteitä nykyisessä sopimuksessa. Siinä kaupunki nimittäin pidättää itselleen oikeuden lunastaa telakan rakennukset 60 % niiden teknisestä arvosta.

Sinä voit vaikuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan telakan säilymiseen allekirjoittamalla adressin Wileniuksen telakan puolesta. Adressin voit allekirjoittaa: – Suomenlahden Puuveneilijöiden osastolla Vene 2010 -messuilla – osoitteessa http://www.adressit.com/wilenusbatvarv, jossa on Pelastakaa Wileniuksen telakka – Rädda Wilenius båtvarv

Adressi luovutetaan Porvoon kaupungille helmikuun loppuun mennessä.


Ivar Nordlund, kääntänyt Lassi Hakkarainen

Päivitetty 13.02.2010

Wilenius båtvarv
Kokonvägen
06100 Borgå